Кто изучает финский язык, знает: такой вопрос задают часто…
Ответ дает преподаватель финского языка РХГА Наталия БЕЛКИНА:
Hei! Olen tässä ihmetellyt suomen kielen erikoisuutta, lähinnä sanojen alkuperää. Siis mistä tulee Ruotsi, Venäjä, Itävalta, Saksa, Valko-Venäjä ja Suomi? Englannissakin nämä maiden nimet ovat Sweden, Russia, Germany, Austria, Belarus ja Finland, ja tietääkseni ainakin ruotsissa, saksassa ja ranskassa nimet ovat samantapaisia. Ovatko nämä vain jotain Agricolan itse keksimiä sanoja, vai onko ne lainattu jostain muusta kielestä? Venäjän kielessäkään noiden maiden nimet ovat aivan erilaisia.
Veijo Meren ”Sanojen synty” –kirjassa Suomi-nimeä selitetään seuraavasti: ”varhaisin kirjallinen maininta on vuodelta 1323, jolloin Pähkinäsaaren rauhankirjassa mainitaan paikannimi Somewesi, joka tarkoittaa Suomenvedenpohjaa Viipurissa. 1300-luvun loppuun Suomi oli Varsinais-Suomi, sen jälkeen koko maa. On esitetty useita teorioita sanan synnystä. On väitetty, että se olisi johdettu sanasta suomu, koska täällä käytettiin kalannahasta ommeltuja vaatteita. Toiset tutkijat uskovat, että suomi olisi ollut henkilön nimi. Se olisi verbin suoda johdannaisia”.
”Nykysuomen sanakirjan : 6” mukaan ”nimi Ruotsi on ilmeisesti peräisin muinaisruotsin soutamista merkitsevästä sanasta ’roths, rothrs’, vrt. nykyruotsin: ro. Muinaisruotsissa sana on esiintynyt mm. osana piirtokirjoituksena säilynyttä paikannimeä ’roths lanti’ sekä maakunnan nimessä Rothin. Kyseinen ’soutumaa’ oli aikoinaan se mereen rajoittuva Upplannin ja Itä-Göötanmaan osa, jonka velvollisuutena oli varustaa merisotalaitoksen tarvitsemat soutajat. Sama alkuosa näkyy myös seudun nykyisessä nimessä Roslagen, joka alkuaan on merkinnyt ’soutukuntaa, soutuetta’. Itämerensuomalaisiin kieliin sana ruotsi lienee levinnyt viikinkiaikana, jolloin ruotsalaiset varjagit purjehtivat Suomenlahtea itään ja perustivat siirtokunnan mm. Novgorodiin.”
Saksan suomenkielinen nimi tulee ilmeisesti nykyisestä Saksin valtiosta (Sachsen), joka aikanaan oli Euroopan mahtavimpia valtioita. Veijo Meri arvelee sanan tulevan lyhyttä miekkaa tarkoittavasta muinaisyläsaksan sanasta ’sahs’, josta on tullut myös suomen sana sakset.
Itävalta on käännöslaina maan saksankielisestä nimestä Österreich.
”Nykysuomen sanavarat” –teoksen mukaan ”sanoja Venäjä eli murteittain myös Venät, Venähä ja venäläinen vastaa lyydiläismurteissa ja vepsässä ’vena’, virossa ’vene’… ja vuodelta 1388 on tieto liiviläisestä paikannimestä Vendeculle = Venäjän kylä. Kansannimen vanha perusmuoto on ollut ’venät’. Kysymyksessä on laina germaanisesta sanasta ’vene’-, jonka monikkomuoto tunnetaan myös muinaisnorjasta (Vindr), muinaisenglannista (Winedas) ja muinaisyläsaksasta (Winida). Tällä tarkoitettiin erityisesti vendejä, Itämeren etelärannikon slaavilaisheimoa, mutta myös yleensä kaikkia slaavilaisnaapureita.”
Valkovenäjä on suora käännös venäjän Belorussija -nimestä, joka johtui siitä, että se oli ”valkoista”, kartoittamatonta aluetta.
Lähteet: Meri, Veijo: Sanojen synty : Etymologinen sanakirja. Gummerus, 1982.
Nykysuomen sanakirja : 6 : Etymologinen sanakirja. WSOY, 1987.
Nykysuomen sanavarat / toim. Jouko Vesikansa. WSOY, 1989.
Suomen sanojen alkuperä : Etymologinen sanakirja. Kotimaisten
kielten tutkimuskeskus ja Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2000.
Свежие комментарии