Hei!

Huomasin nyt vasta sivuilla Ahman viestin. Anteeksi! Käyn aika harvoin sivuillanne, siksi tämä huomaamattomuus.
Niin – Saima Harmaja  on ollut ja on ehkä vieläkin nuorten tyttöjen rakastetuin runoilija. Tähän on saattanut vaikuttaa Saiman lyhyeksi jäänyt elämä, mutta tietysti myös hänen ihanat runonsa.
Vaikka minulle on ikää kertynyt, niin luen vielä silloin tällöin hänen runojaan, enemmän nykyisin kuitenkin Eino Leinoa. Ehkä tiedätkin, että Eino Leinon runoista on ilmestynyt 2007 Pietarissa Höyhensaaret kokoelma, jossa on rinnakkain runot suomeksi ja venäjäksi. (ISBN 978-91181-360-4).
Ahma olet todella oikeassa siinä, että kun kääntää runot alkuperäisestä kielestä toiseen runojen sointu katoaa, mutta ei sille oikein voi mitään. Erityisesti runoissa on paljon kielikuvia, metaforia, joita on vaikea ymmärtää käännettyinä, koska myös runous on paljolti sidottu kulttuuriin. Mutta voi silti nauttia runoista suomeksi, vaikka ei kaikkea ihan ymmärräkään, sillä runon kieli vie mukanaan, erityisesti loppusointuiset runot. Monista runoista , erityisesti Eino Leinon runoista, on sävelletty lauluja. Lauluissa on rytmi ja poljento, joka auttaa erityisen hyvin kielen intonaatioon. Siksi ryhmieni kanssa laulan paljon ja olen huomannut miten opiskelijat alkavat ääntää suomea hienosti ja laulu antaa energiaa ja iloa, kuten myös runot.
Nautinnollisia runohetkiä!
Kevätaurinkoisin terveisin Suomen Turusta! Leena