PÄÄSIÄISAAMUNA

Punertaa pensaat ihanat
nyt teillä, joilla hohtaa jää.

Valossa kentät sulavat,
ja sini taivaan
loasta hymyää.

Kai kirkkomaalla myöskin nyt,
etäällä, jonne pääse en,
ikuinen päivä
sen siunaten.

Sa, joka ripsin hienoisin
nyt siellä nukut, tunsitko,
kun viime kerran suutelin
suloista tukkaas,
niin kymää jo?

Lähellä ehkä seisoitkin
ja sokealle hymyillen
kai pyysit, että itkisin
vain tuska maista,
vain yötä silmien.

Saima Harmaja. 12.4.1936

Pääsiäisterveisin Finnishclubilaiset