Финский клуб

Primus Ikaalinen -kilpailun voitto Ranskaan, Sami Hopponen toiseksi
29.06.2007 22:29

Kansainvälinen Primus Ikaalinen -kilpailu on ratkennut Sata-Häme Soi -juhlilla Ikaalisissa kihelmöivän jännittävässä suorassa tv-finaalissa. Nyt kolmatta kertaa järjestetyn kansainvälisen varieteemusiikin kilpailun voitti Ranskan Julien Gonzales ja toiseksi tuli Suomen Sami Hopponen.

 Kansainvälisen tuomariston puheenjohtaja Renzo Ruggieri totesi, että Julien Gonzales on erityislahjakkuus, joka pystyy liikkumaan erilaisten tunnelmien sisällä erittäin kypsästi. Tuomaristo arvosti myös hänen kappalevalintojaan, jotka olivat hyvin raskalaiset ja hyvin hienostuneet. Julien Gonzales soitti ensimmäisellä kierroksella Jerome Richardin kappaleen Carmencita ja toisella kierroksella Richard Gallianon kappaleen Tango pour Claude.
Tuomaristo totesi, että Sami Hopponen on erittäin lahjakas ja erittäin hyvä viihdyttäjä, joka soittaa modernisti. Erityisesti Ruggieri arvosti Samin ensimmäisen kierroksen kappalevalintaa, joka oli Jani Heleniuksen Little Masa. Jazzhanuristien kärkinimiin lukeutuva Renzo Ruggieri totesi, että Samilla on hyviä ideoita jazzmusiikin suhteen sekä erittäin hyvä svingi.
Kilpailu hiupentui kiihkeään musiikilliseen ”kaksintaisteluun” jossa Sami Hopponen ja Julien Gonzales soittivat Astor Piazzollan Libertangon.
Kilpailun voittopalkinnon jakoi suorassa tv-lähetyksessä Sata-Häme soi -juhlien toiminnanjohtaja Sirpa Sippola. Kilpailun ykköspalkinto on 3000 euroa, kakkospalkinto 2000 euroa, kolmospalkinto 1000 euroa sekä neljäs ja viides palkinto 500 euroa. Lisäksi voittaja sai ikaalislaisen taiteilijan Sirpa Ristamäen taideteoksen, pronssisen harmonikkapatsaan.

 Tulokset
1. Julien Gonzales, Ranska
2. Sami Hopponen, Suomi
3. Amaia Iraola, Espanja
4. Veronika Todorova, Bulgaria
5. Grayson Masefield, Uusi-Seelanti
6. Pietro Adragna, Italia ja Bojan Volcevski, Makedonia
8. Wang Yi, Kiina

Kilpailun kansainvälinen jury
Renzo Ruggieri, Italia
Kevin Friedrich, Uusi-Seelanti
Frédéric Deschamps, Ranska
Alexander Poeluev, Venäjä
Mika Väyrynen, Suomi
Klaus Järvinen, Suomi
 Sijoitukset ja pisteet ensimmäiseltä kierrokselta:
1. Amaia Iraola, Espanja 59p, Sami Hopponen, Suomi 59p ja Julien Gonzales, Ranska 59p
4. Veronika Todorova, Bulgaria 57p
5. Grayson Masefield, Uusi-Seelanti 54p
6. Pietro Adragna, Italia ja Bojan Volcevski, Makedonia 52p
8. Wang Yi, Kiina 49p

Toisen kierroksen tulokset ja pisteet
Toiselle kierrokselle pääsi neljä parasta.

1.Julien Gonzales 59p
2. Sami Hopponen ja Amaia Iraola 55p (Sami jatrkoon, koska hänellä oli kaksi täyttä kymppiä tuomaristolta ja Amaialla yksi)
4. Veronika Todorova 52p.
http://www.satahamesoi.fi/index.php/fi/press/uutiset/primus_ikaalinen

Primus Ikaalinen soi värikkäästi
14.06.2007 13:37

Kolmannen kerran Sata-Häme Soi -juhlilla Ikaalisissa järjestettävä kansainvälinen Primus Ikaalinen -kilpailu tarjoaa yleisölle huipputason esityksiä maailman parhaiden nuorten hanuristien esittämänä. Kilpailu on saanut loistavan vastaanoton maailmalla, ja nyt mukana on ensimmäisen kerran kilpailijoita myös Euroopan ulkopuolelta. Kilpailu televisioidaan suorana Ikaalisista perjantaina 29.6.

Mukaan on kutsuttu seitsemän ulkomaista osanottajaa: Pietro Adragna Italiasta, Julien Gonzales Ranskasta, Amaia Iraola Espanjasta, Grayson Masefield Uudesta-Seelannista, Veronika Todorova Bulgariasta, Bojan Volcevski Makedoniasta ja Wang Ii Kiinasta. Suomea edustaa Kultaisen Harmonikan voittaja, joka valitaan vain kaksi päivää aikaisemmin. Primus Ikaalinen tarjoaa Kultaisen Harmonikan voittajalle hienon mahdollisuuden päästä suoraan kansainväliselle areenalle.
Ulkomaiset soittajat on valittu sekä erikseen lähetettyjen hakemusten että muissa festivaaleissa ja kilpailuissa kuultujen esitysten perusteella.
Kilpailijat tuovat ohjelmaan oman maansa kansallisväriä ja estradimusiikin kansainvälisiä virtauksia, joten Primuksesta on tulossa varsinainen harmonikkamusiikin ilotulitus. Vaikka ohjelman voi katsoa TV:stä suorana lähetyksenä, ei se vedä vertoja huiman jännittävälle tunnelmalle paikan päällä salissa.
Primus Ikaalinen -kilpailun tuomariston puheenjohtajana toimii Renzo Ruggieri Italiasta, joka julistaa kaksituntisen ohjelman lopussa kilpailun voittajan. Ruggieri on yksi tämän päivän huomattavimpia jazzharmonikan taitajia. Hän esiintyy Sata-Häme Soi -juhlilla suomalaisen Olmarin Unioni -kvartetin kanssa konsertissa, joka noussee yhdeksi suomalaisen musiikkikesän kohokohdaksi..
Ruggierin kanssa tuomaristossa ovat kansainvälisen harmonikkaliiton puheenjohtaja Kevin Friedrich Uudesta-Seelannista, harmonikkataiteilija ja -pedagogi Frédéric Deschamps Ranskasta, harmnikkataiteilija Alexander Poeluev Venäjältä sekä Suomesta harmonikkataiteilija, musiikin tohtori Mika Väyrynen ja Pop & Jazz Konservatorion perustaja, musiikkineuvos Klaus Järvinen.

Kahdeksan värikästä muusikkopersoonaa
Kiinalaiset ovat viime vuosina menestyneet loistavasti klassisen harmonikan kilpailuissa, mutta Ikaalisissa lavalle nousee varieteemusiikkiin keskittyvä taituri, 25-vuotias Wang Ii Sanghaista. Vieläkin kauempaa tulee uusi-seelantilainen Grayson Masefield (19 v), joka tuo mukanaan tuulahduksen Uuden-Seelannin alkuperäisväestön, maorien, perinteistä. Nämä kaksi Euroopan ulkopuolelta tulevaa kilpailijaa tuovat uudenlaista väriä säkenöivään kilpailuun.
Espanjan Baskimaan rikasta musiikkikulttuuria kilpailussa edustaa Amaia Iraola (18 v), joka on voittanut lukuisia kansallisia ja kansainvälisiä harmonikkakilpailuja. Makedonian juurevaa kulttuuriperintöä musiikin alalla vie Primus Ikaalinen -kilpailussa eteenpäin 20-vuotias Bojan Volcevski, joka voitti viime vuonna parhaan instrumentalistin palkinnon kansainvälisessä ”Klimenta Rafajlovska” -kilpailussa.
Perinteikkään harmonikkamaan Italian edustaja on veikeä elosalama Pietro Adragna (18 v), joka on muiden finalistien tavoin hankkinut kokemusta ja menestystä kansainvälisillä areenoilla.
Bulgarian 20-vuotias Veronika Todorova on mielenkiintoinen muusikkopersoona. Hänen musiikilliset juurensa ovat syvällä balkanilaisessa ja bulgarialaisessa musiikissa, mutta hän on opiskellut myös saksalaisten ja italialaisten mestareiden johdolla.
Ranskalaisen harmonikkamaailman nuori tähti on 19-vuotias Julien ”Speedy” Gonzales, joka voitti kansainvälisen Coupe Mondiale -kilpailun varieteesarjan 2006. Julien nähdään Sata-Häme Soi -juhlilla Primus Ikaalinen -kilpailun lisäksi omassa konsertissa klarinetisti Cyril Carbonnen kanssa.
http://www.satahamesoi.fi/index.php/fi/press/uutiset/primus_

Renzo Ruggieri & Olmarin Unioni: Kansainvälinen huippuluokan jazzprojekti käyntiin Sata-Häme Soi -juhlilla
11.04.2007 13:54

 Sata-Häme Soi -harmonikkafestivaali Ikaalisissa toimii juhannuksen jälkeen näyttämönä suomalais-italialaisen huippuluokan jazzprojektin ensimmäiselle konsertille. Italialainen Renzo Ruggieri on jazzharmonikan ykkösnimiä Euroopassa. Hän esiintyy Ikaalisissa suomalaisen Olmarin Unioni –kvartetin kanssa. Yhteisestä konsertista odotetaan lähtölaukausta pitkäaikaiselle yhteistyölle, sillä Ruggieri toimii muusikontyönsä ohessa Italiassa kahden jazzfestivaalin johtajana.

Kansainvälisiä huippuesiintyjiä tulevan kesän Sata-Häme Soi -juhlilla ovat italialaisen Renzo Ruggierin lisäksi venäläinen klassisen harmonikan komeetta Aleksander Poeluev, brittiläinen mustalaismusiikkiin, argentiinalaiseen tangoon ja balkanin rytmeihin erikoistunut kvintetti ZUM, sekä ranskalainen harmonikan ja klarinetin duo Julien Gonzales & Cyril Carbonne.

Suomalaiset harmonikkasolistit, -yhtyeet ja -orkesterit ovat keskeinen osa Sata-Häme Soi -juhlien esiintyjäjoukkoa. Harmonikkalegenda Viljo Vesterisen syntymästä on kulunut 100 vuotta, ja tätä merkkipäivää festivaali huomioi useissa eri tilaisuuksissa.
Sata-Häme Soi täyttää tänä vuonna 35 vuotta. Se on pitkä ikä mille tahansa musiikkifestivaalille, ja varsinkin sellaiselle, joka ei ole koskaan rakentanut sisältöään populaarien pintavirtauksien ja muoti-ilmiöiden varaan. Harmonikka on osoittanut elinvoimaisuutensa kokonaisen festivaalin ytimenä!
Sata-Häme Soi järjestetään Ikaalisissa 26.6. - 1.7.2007.

Primus Ikaalinen nostaa Sata-Häme Soi -juhlien profiilia maailmalla
Kansainvälisyys on ollut Sata-Häme Soi -festivaalin erityinen kehittämiskohde 2000-luvulla. Kansainvälinen Primus Ikaalinen –kilpailu järjestetään nyt kolmannen kerran ja se on kahden vuoden jälkeen tullut jo tunnetummaksi kuin järjestäjät alunperin odottivat. Tänä vuonna osanottohakemuksia on tullut kolmelta mantereelta: Euroopasta, USA:sta ja maapallon toiselta puolelta Uudesta-Seelannista.
Myös yleisö on löytänyt Primus Ikaalinen -kilpailun, tällä hetkellä finaalin lipuista on varattu 30%.
Primus Ikaalisen osanottajien lisäksi esiintyjiä on tulossa Ranskasta, Britanniasta, Venäjältä, Latviasta, Liettuasta, Virosta, Italiasta ja Espanjasta.
Pietarista juhlille on tulossa useita esiintyjiä: concertinataituri Valentin Osipov (75 v), nuorten harmonikkaorkesteri Vladimir Ilyenkovin johdolla sekä Vladimir Ushakov ja Sergei Lichatsov Baltic Accordion Quintetin kanssa. Pietarista Ikaalisiin tulee myös Aleksander Shirunov, joka muistetaan ensimmäisen Primus Ikaalinen –kilpailun jännittävästä finaalista.
Pietari on myös ollut Sata-Häme Soi –juhlien kansainvälisen markkinoinnin kohteena, sillä siellä nähdään olevan merkittävästi uutta yleisöpotentiaalia.

Kultainen Harmonikka nousuhuumassa
Kultaisen ja Hopeisen Harmonikan kilpailusta on odotettavissa jännittävä ja korkeatasoinen. Alkukarsinnoissa talven aikana oli mukana aikaisempaa enemmän soittajia, joista parhaat on valittu mukaan kesän finaaliin. Myös yleisön mielenkiinto finaalia kohtaan on suuri, sillä 83% lipuista on myyty jo ennen käsiohjelman ilmestymistä. Kultainen Harmonikka järjestetään jo 25. kerran. Hopeinen Harmonikka puolestaan viettää 22-vuotisjuhlaa.
Ikaalisten Harmonikkamiehet, Jämijärven Pelimannit ja yli 20 muuta harmonikkakerhoa ja –ryhmää tanssittavat ja viihdyttävät yleisöä Festivaalipuiston ulkolavan ja Hanuripubin tilaisuuksissa. Tanssiyleisön suosikit Marita Taavitsainen, Petri Hervanto, Tiina Räsänen, Tiina Pitkänen sekä Valkea Ruusu –konsertin solistit Kari Tapio, Jorma Kääriäinen ja Markku Aro ovat nimiä suomalaisen iskelmämusiikin huipulta.
http://www.satahamesoi.fi/index.php/fi/press/uutiset/renzo_ruggieri_olmarin_unioni_

Huiput kohtaavat Sata-Häme Soi -juhlilla
27.06.2007 10:28

Ikaalisissa järjestettävä kansainvälinen Sata-Häme Soi -festivaali tarjoaa jo 35. kerran ainutlaatuisia musiikkielämyksiä Suomen kesässä.

Sata-Häme Soi -juhlilla on noin tuhat esiintyjää, joista ulkomaisia on sata 12:sta eri maasta. Kaukaisimmat ovat Primus Ikaalinen -kilpailun finaalistit Kiinasta ja Uudesta-Seelannista.
Sata-Häme Soi -juhlien lipunmyynti on sujunut erinomaisesti. Lippuja myytiin ennakkoon noin 500 enemmän kuin viime vuonna. Sata-Häme Soi -juhlille odotetaan 30 000 kävijää, joista 15 000:n odotetaan käyvän maksullisissa konserteissa. Vapaapääsyisiä tapahtumia on tuttuun tapaan runsaasti festivaaliviikon ohjelmassa.
Kansainvälisyys on ollut juhlien erityinen kehittämisen kohde viime vuosina. Kansainvälinen varieteemusiikin kilpailu Primus Ikaalinen, joka järjestetään nyt kolmannen kerran, on lunastanut erinomaisesti paikkansa ja vaikuttanut positiivisesti festivaalin kansainvälistymiseen. Nuoret huiput eri puolilta maailmaa kohtaavat suorassa tv-finaalissa Ikaalisissa. Tänään valittavalle Kultaisen Harmonikan voittajalle avautuu hieno mahdollisuus suoraan kansainväliselle areenalle.
Aivan uudenlainen konsepti ohjelmassa on yksi festivaalin odotetuimmista konserteista, jossa sukupolvensa huomattavimpiin jazzharmonikan taitajiin lukeutuva italialainen Renzo Ruggieri kohtaa suomalaisen huippuluokan jazzkvartetin Olmarin Unionin Omalla Tuvalla torstaina 28.6. Konsertti noussee yhdeksi suomalaisen musiikkikesän kohokohdista.
Sata-Häme Soi kunnioittaa osaltaan tämän vuoden ohjelmalla legendaarisen harmonikansoittajan Viljo Vesterisen 100-vuotisjuhlaa. Elämänmakuinen tulee olemaan Vesterisen elämäkerran kirjoittajan FT Marko Tikan luento Viljo Vesterisen elämästä ja musiikista. Harmonikkamuseon soittimet, Dallapét mukaanlukien, pääsevät pääosaan ”Vanhojen harmonikkojen kertomaa” -konsertissa, jossa esiintyvät Anne-Mari Kanniainen, Kimmo Mattila ja Seppo Lankinen.
Oman Tuvan konserttien ympärillä on ollut mukavaa kuhinaa. Oman Tuvan konserttien tuore ohjelmisto on tuonut viime vuosina uuttakin yleisöä Sata-Häme Soi -juhlille. Eilinen konsertti nosti intohimoisesti tunteet pintaan, kun suomalainen Quinteto Fuego aloitti Piazzolla-ohjelmistolla ja ranskalaisduo Julien Gonzales (harmonikka) ja Cyril Carbonne (klarinetti) jatkoivat.
Innostusta on etukäteen herättänyt intohimoisen jazztangon ja kuumaverisen mustalaismusiikin säkenöivä tulkki ZUM. Yksi nuoren polven tunnetuimmista klassisista harmonikkataiteilijoista on Alexander Poeluev, jonka käsissä upeat sovitukset Tsaikovskin, Griegin, Mendelssohnin ja Paganinin teoksista saavat hämmästyttävän soinnin. Jorma Uotisentumma ääni vangitsee kuulijansa lauluilla rakkaudesta, kaipuusta, kauneudesta ja elämän illuusiosta. Soittamisen akrobatiaa puolestaan tarjoilee Valentin Osipov, jonka harvinaislaatuisessa konsertissa kuullaan klassisen musiikin suosikkeja, estradi- ja elokuvamusiikkia sekä häikäseviä taiturinumeroita concertinalla ja ksylofonilla.
Torstain viihdekonsertista tulee yksi kaikkien aikojen parhaista Valkea Ruusu -konserteista. Riku Niemen suurta orkesteria ei pidättele mikään, kun lavalle astuvat suomalaisen iskelmätaivaan tähdet Kari Tapio, Jorma Kääriäinen ja Markku Aro Frank Sinatran hengessä Las Vegasin tyyliin.
Tanssin ystäviä varten Festivaalipuiston tanssilavan pohja on suoristettu ja puisto sekä esiintymislava ehostettu.
Sata-Häme Soi -juhlat ovat harmonikkamusiikin ehtymätön runsaudensarvi, soiton ja tanssin ikiliikkuja lähes viikon ajan. Juhlilla viitoitetaan harmonikkamusiikin tulevia suuntia ja kuullaan maailman parhaita harmonikansoittajia, mutta ennenkaikkea nautitaan perinteisen harmonikan ja tanssin tuomasta tunnelmasta.
http://www.satahamesoi.fi/index.php/fi/press/uutiset

 Terveisia kaikille!  будучи в Хельсинки, я зашел в Akateeminen kirjakauppa, а в другие я не захожу.  Kупил Tuntematon sotilas, чем вызвал уважительные взгляды продавцов (я был единственным русским в магазине), желая блеснуть своими скромными познаниями в финском, я задал вопрос продавцу - Önko teilla Saima Harmajan runoja? Продавец метнулся к компьютеру и через 5 минут с торжественным видом принес мне книгу Saima Harmaja “KOOTUT RUNOT”
Я попытался перевести одно стихотворение.

Поэт она была прекрасный. Я наслаждаюсь мелодией её стихов. Хотя многое дословно и не понимаю. Её стихи временами напоминают стихи Анны Ахматовой.

Saima Harmaja

SAIRAALASSA

Jo pihalta lyhdyn valo
on sammunut kokonaan.

Ei pimeämpää yötä
voi olla päällä maan.

Minun seinäni takana yskii
kuoleva ihminen.
minä en ole kuollut vielä,
minä elän ja vapisen. 
 

Свет фонаря 
во дворе погас
и белая ночь 
опустилась на землю. 
 А за стеной человек
умирает от кашля.
я дрожу, но живу,
я не хочу умирать…

Mitä te ajattelette?

Terveisin

Ahma

Sata-Häme Soi [musiikki]

Italialaisen jazzharmonikan huipun Renzo Ruggierin ja suomalaisen Olmarin Unionin yhteisprojektin hedelmiä kuullaan Sata-Häme Soissa siinä missä Vili Vesterisen klassikoitakin; harmonikkakuningas Vesterisen syntymästä on sata vuotta. Ohjelmassa myös mm. Alexander Shirunov (Venäjä) ja Hopeisen Harmonikan finalistit, Pauli Hanhiniemi ja Hehkumo sekä Riku Niemi Orchestra solisteinaan Kari Tapio, Jorma Kääriäinen ja Markku Aro.
Katso www.satahamesoi.fi

Pamela haluaa mökin Suomesta

- Hyvää iltaa, näyttelijä Pamela Anderson, 39, hihkaisi selvällä suomen kielellä median edustajille juhannusaattona Raumalla.

Entinen Baywatch-tähti saapui suomalaissukuisen liikemiehen Peter Nygårdin yksityiskoneella maahamme jo eilen.

Yönsä Pamela vietti Hämeenlinnan Vanajanlinnassa. Hän ihastui suomalaisen luonnon kauneuteen ja ystävällisiin ihmisiin välittömästi.

- Tapasin sukulaisiani, joita en koskaan uskonut tapaavani. Se oli ihana yllätys. Aamulla kävin elämäni ensimmäistä kertaa saunassa ja tietenkin myös järvessä uimassa, Pamela riemuitsi.

Sukulaiset näyttivät Pamelalle sukukirjaa, joka ulottuu 1500-luvulle asti. Näyttelijätär bongasi kirjan sivuilta myös oman nimensä. Sukulaiset olivat Pamelan mukaan ystävällisiä ja hauskoja.

Etsii mökkiä

Pamela Anderson paljasti etsivänsä kesäpaikkaa Suomesta. - Palaan tänne lasteni kanssa ehkä jo ensi kesänä. Myös äitini tulee mukaan. Nyt hän oli kateellinen, kun ei päässyt paikalle, Pamela nauroi.

Pamelan isä Barry Anderson oli onnellinen päästyään Suomeen. Pamelan isoisän isä muutti siirtolaisena aikanaan Kanadaan ja muutti nimensä Andersoniksi.

- Oikeastaan olen sukua koko Suomelle. Olemme ylpeitä suomalaisuudestamme. Olen kuullut paljon juttuja talvisodan tapahtumista, Pamela kertoi.

Edessä juhlintaa ilman yöunia

Rauman kaupungin tervehdyksen Pamelalle ojensi matkailujohtaja Pekka Oivanen.

- On hienoa saada Pamela Anderson…, Oivanen aloitti.

- Hyytiäinen, Pamela huudahti suomalaisjuurensa muistaen väliin. Kaupunki lahjoitti Pamelalle nypläysmenetelmällä tehtyjä pitsikoruja. Tiedotustilaisuuden jälkeen Pamela suuntasi juhannuksen viettoon. Hän nousee Raumanmeren festivaalien päälavalle ainakin kahteen otteeseen tervehtimään suomalaista juhlakansaa.

- Pidän hauskaa ja katson auringonlaskun. En aio nukkua lainkaan. Kuuntelen suomalaista musiikkia ja yhtyeitä, Pamela luetteli keskikesän juhlan suunnitelmiaan. Lopuksi hän toivotti kaikille hyvät juhannukset - tietenkin suomeksi.

ERKKI MERILUOTO
http://www.iltalehti.fi/viihde/200706226269106_vi.shtml

 Pamela on täällä!
21.6.2007 15:43, päivitetty 22.06. 13:00
 Näyttelijä ja malli Pamela Anderson saapui eilen iltapäivällä Suomeen Helsinki-Vantaan lentokentälle.

IS oli paikalla, kun Raumanmeren juhannuksen erikoisvieras, povipommi Anderson saapui hieman kahden jälkeen maamme kamaralle.

Pamelan kyytipelinä toimi hänen hyvän ystävänsä, liikemies Peter Nygårdin yksityinen lentokone. Andersonia odotteli Helsinki-Vantaan liikelentokentällä lukuisia median edustajia ja muutama innokas fani.

Laskeutumisen jälkeen jouduttiin kuitenkin odottelemaan yli tunti, ennen kuin hyväntuulinen Pamela lopulta saapui turvatarkastukseen ja käveli turvamiehiensä ympäröimänä hänelle varattuun autoon.

Povipommia odotti kentällä upea Nightliner-luksusbussi, mutta seurue hyppäsi kuitenkin perinteisemmän tila-auton kyytiin.

Anderson yöpyi Vananjanlinnassa, Hämeenlinnassa. Hänellä on seuranaan Nygårdin lisäksi myös isänsä Barry Anderson. Perjantaina Pamela pyörähtää Raumanmeren juhannuksessa ja tapaa sukulaisiaan.

Pamela arvosteli turkistarha-Suomea

Pamela ehti jo kuitenkin ottaa rohkeasti kantaa Suomessa harjoitettavan turkistarhauksen kieltämisen puolesta.

Anderson lähetti asiasta kirjeen maamme ykkösnaiselle, presidentti Tarja Haloselle.

Presidentti Tarja Halonen ei lupaa filmitähti Pamela Andersonille toimia turkistarhauksen kieltämiseksi Suomessa. Halonen sanoi EU-huippukokouksessa Brysselissä kiittävänsä kirjeestä, mutta toteavansa, ettei kielto ole hänen vallassaan.

- Se ei kuulu presidentin toimialaan, Halonen kuittasi.

Halonen sanoi tehneensä itse omat ratkaisunsa turkiksista.

- Kaikki me kannamme huolta asiasta, mutta asia kuuluu meillä pääasiassa hallitukselle, sanoi Halonen.

Pääministeri Matti Vanhanen torppasi myös Andersonin toiveet.

- Asia ei hänelle kuulu, millään tavalla, naureskeli Vanhanen.

Pamela suunnittelee Lapland-nimistä strippiklubia
22.6.2007 16:07
 Suomessa vieraileva Baywatch-pupu Pamela Anderson suunnittelee Lapland-nimisen strippiklubiketjun perustamista.

Pohjolassa isänsä kanssa vieraileva Pamsu kertoi matkastaan virallisilla nettisivuillaan:

- Meidän sukumme tulee täältä. Olemme molemmat hyvin innoissamme matkasta. Harkitsen striptease-ketjun perustamista ja aion kutsua klubeja Lapland-nimellä (=Lappi/Lap=syli).

Pamelan avoin kirje presidentti Tarja Haloselle on jo noteerattu ulkomailla. Eläimiä suojeleva povipommi pyysi Halosta siirtymään nykyaikaan ja lopettamaan turkistarhauksen.

Ulkomaiset uutistoimistot kertovat, että suomalaiset turkistarhaajat pitävät Pamelan vaatimuksia täysin mahdottomina.

http://www.iltasanomat.fi/viihde/uutinen.asp?id=1391482

Hei, finnishclubilaiset! 

Vladimir onnittelee kaikkia juhannuksen johdosta

Taisto Summasen runo

Kaksi koivua

Taivalsi aika taas talvea päin…

Keskellä lehtoa kellertyvää
kaksi näin koivua,
vierekkain
ne seisoi
kuin kaksi ystävää hyvää.

Näin: ikäveljiä puut ovat nää,
kasvaneet alla ne saman on taivaan.

Toinen 
kuin vanhus on harmaapää,
toinen 
on vielä vihreä aivan.

Ystävän suojassa säilynyt on
se tuulilta tulleilta Jäämeren yli,
vartunut säteissä auringon,
syksyinkin upeilee lehtevä syli.

Toistapa 
katselin ihaillen…

Mikä liikuttavampaa,
mikä kauniimpaa oisi!

Seisoo se tuulia uhmaten,
myrskyt harmaaksi saaneet on sen!

Niin minäkin tahtoisin elää-
en toisin.

Из закона о финском флаге:

В финском флаге на белом фоне изображен синий крест.
Флаг является национальным или государственным флагом.

У каждого есть право поднимать государственный флаг.

Тот, кто публично повредит флаг Финляндии или будет относиться к нему неуважительно или же без разрешения возьмет установленный для общего обозрения флаг Финляндии, должен быть подвержен штрафу за оскорбление флага Финляндии.

Дни поднятия флага (Указы от 26.05.1978 и от 22.03.1996)

1. День Рунеберга
2. День Калевалы, день финской культуры.
3. День Микаэля Агриколы, день финского языка, день рождения Элиаса Леннрота.
4. Национальный день ветеранов
5. Праздник первого мая, финский день труда
6. День Европы (день Евросоюза)
7. Второе воскресенье мая. День матери
8. День Йохана Вильгельма Снеллмана, день финской национальности
9. Третье воскресенье мая. День памяти погибших
10. Праздник вооруженных сил, день рождения маршала Финляндии Карла Густава Эмиля Маннергейма.
11. Суббота между 20 и 26 июня. Иванов день, день финского флага.
12. День Эйно Лейно, день поэзии и лета.
13. День Алексиса Киви, день финской литературы.
14. День Объединенных Наций
15. День шведской национальности. День Густава II Адольфа
16. Второе воскресенье ноября. День Отца
17. День независимости Финляндии.
http://www.calend.ru/holidays/0/0/1509/

 23 июня (2007)

Не секрет, что финны - народ спокойный и уравновешенный, но бывают дни, когда и они вспоминают о радостях жизни. Например, праздник Ивана Купалы. К этому языческому дню у финнов отношение особенное, и празднуют его они тоже на славу.

Всякий, кто хоть раз побывал в Финляндии, знает, что особым темпераментом жители этой страны не отличаются. Финны никогда никуда не торопятся, но в то же время и опаздывать не в их стиле. Для них пунктуальность - залог успеха, а отсутствие эмоций - признак хорошего тона. Но бывают дни, когда финны, забыв обо всех приличиях, пускаются, как говорится, во все тяжкие. Случается это 6 декабря - в День независимости и 22 июня - на Иванов день. Впрочем, зимнее веселье явно проигрывает на фоне летнего праздника. И это не удивительно. Ведь день Ивана Купалы - это начало лета, а для северной страны нет поры лучше.

К Иванову дню финны готовятся заранее. Примерно за неделю. В эти дни улицы городов буквально утопают в березовой листве. Березовые венки или ветви можно встретить повсюду: в церкви, в магазинах и в частных домах. По традиции, береза символизирует гостеприимство. И если хозяин украсил дверь своего жилища веткой этого дерева, значит, всякий путник будет принят здесь с радушием.

Сегодня береза считается символом Финляндии. Но были времена, когда на место лидера претендовали три дерева: горный ясень, рябина и береза. Причем наиболее серьезным соперником была рябина. Ей, так же как и березе, приписывались особые свойства. Считалось, что она оберегает дом и его обитателей от опасностей, злых духов и болезней. Но победу в споре одержала береза, задавив конкурентов массой. Ведь большинство финских лесов - березовые рощи.

В XIX веке благодаря Захарию Тoпелиусу береза кроме защитных приобрела и романтические свойства. В своей сказке «Береза и звезда» писатель рассказал о двух заблудившихся мальчиках, которые нашли дорогу домой благодаря березе, что росла у них в саду. Дальнейшая судьба дерева была еще более удачной. Оно стало символом верности у влюбленных. Страстные финские парни, признаваясь в любви, одевали на палец избранницы кольцо из березовой коры. Эта традиция сохранилась до сих пор как некая игра или шутка. Современные финны с помощью березового кольца делают возлюбленной предложение. В знак согласия девушка также дарит кольцо. Чаще всего обмен березовыми украшениями совершается накануне Ивана Купалы. Это считается хорошей приметой, а еще лучше и свадьбу сыграть на Иванов день.

Впрочем, и одиноким девушкам есть чем заняться в праздник. Несчастным в любви, дабы приворожить избранника, рекомендуется в полночь на Ивана Купалу трижды обежать вокруг ржаного поля. Желательно обнаженной. Пока голая красавица носится кругами, возлюбленный будет видеть ее во сне, а наутро поймет, что она и есть та единственная и неповторимая, которую он искал всю жизнь. Девушкам же неопытным и робким лучше ограничиться собиранием цветов. Предание гласит, что если юная особа в Иванов день нарвет девять разных цветов и положит их под подушку, то ночью ей приснится будущий супруг.

Но это все лирические отступления, вернемся к королеве праздника - березе. Ее триумф наступает к вечеру Иванова дня.

К этому времени все жители города, если он небольшой, собираются возле реки, где уже лежит огромный крест, сложенный из березовых ветвей и украшенный красными ленточками. По традиции, горожане должны сообща поднять его и тем самым объявить открытие праздника. Затем очередь самой веселой части праздника - хоровода.

Главная часть праздника - поднятие финского флага и сожжение Коки. Кокой называют конусообразное сооружение, сложенное из сухих березовых веток. Испокон веков, еще во времена шведов, жители деревень и городов разжигали костры на реке. Считалось, что огонь пожирает зло, а вода уносит его прах прочь.

Сегодня сожжение Коки просто один из самых красивых элементов праздника. Как только костер догорает, финны садятся за столики и жарят сардельки или пекут блины. В день Ивана Купалы каждый имеет шанс попробовать самый вкусный блин в мире, то есть блин собственного приготовления. Аттракцион с блинами обычно пользуется успехом только у приезжих, которые сперва мучаются с тяжелой сковородой, а потом давятся подгорелым блином. Сами же финны предпочитают жарить сардельки. И проще, и сытнее. Праздничный ужин обильно запивается всем, что имеет градус. От чуть хмельного сидра до сильно пьяной водки. Гулянье на Ивана Купала продолжается всю ночь. А на утро утомленная страна отмечает следующий праздник - день Финского флага. Полные национального самосознания, но очень уставшие граждане проводят этот день тихо, по-фински, без суеты, без спешки, без эмоций.
http://www.calend.ru/holidays/0/0/1064/30/